Pukinmäki-Seura ottaa kantaa

2711

Pukinmäki-Seura on ottanut kantaa mm. seuraaviin asioihin:

Mielipide Pukinmäenrannan uuden asuinalueen luonnoksiin 10.12.2023

Mielipide asemakaavan muutokseen 18.8.2023

Palautetta uuden grillipaikan luonnossuunnitelmaan Pukinmäen rantapuistossa 15.2.2023

Mielipide asemakaavaehdotukseen 8.2.2023

Mielipide Pukinmäen kaavamuutoshankkeisiin 17.12.2021

Lausunto Pukinmäen kaavamuutoshankkeisiin 22.1.2020

Lausunto Pukinmäen alueen katusuunnitelmaan 15.1.2020

Rälssintien ja Isonkaivontien kaavamuutos 25.5.2018

Pukinmäen asemakaavan muutos 22.1.2017

Lausunto Itä-Pakilan siirtolapuutarhan kaavamuutokseen 17.9.2010

Lausunto Eskolantie 4 kaava-asiaan 11.3.2010

Vetoomus Pukinmäen kirjaston puolesta 8.12.2009

Helsingin Yleiskaava 2002,
Yhteenveto ehdotuksesta annetuista lausunnoista ja
muistutuksista sekä vastaukset Pukinmäki-Seuran kannanottoihin:

  • Vantaanjokilaakson liittäminen Helsinkipuistoon Pukinmäen kohdalla on arvokas asia. Kartanon alue tulee sisällyttää Helsinkipuistoon.
    Vastaus: Pukinmäen kartano on arvokas rakennus- ja puistohistoriallinen kokonaisuus, joka kuuluu Helsinkipuiston kulttuurikohteisiin.
  • Pukinmäen kaupalliset palvelut ovat supistuneet alenevan väestömäärän vuoksi. On selvitettävä mahdollisuudet lisätä ostokeskuksen seudun liiketilarakentamista ja pysäköintipaikkoja.
    Ei vastausta.
  • Esitämme Kehä I:n tunneloimisen ja kattamisen selvittämistä Pukinmäen kohdalla. Tämä lisäisi asumisviihtyvyyttä sekä mahdollisuuksia eheyttää yhdyskuntarakennetta ja lisätä palveluja.
    Vastaus: Kehä I:n kattaminen olisi sinänsä hyvä, mutta Pukinmäen kohdalla jouduttaisiin kalliisiin betonikaukaloratkaisuihin saviperäisen maan takia.
  • Kartassa erottuvia maisema-alueiden suorakaiteen muotoisia rajauksia (vinoviivoituksia) tulisi yhtenäistää jokivarren peltoaukeilla Pukinmäen kohdalla.
    Ei vastausta.
  • Kaavaehdotuksessa ei ole esitetty viherväyläyhteyksiä Pukinmäen ja Tapaninvainion tiiviimmin rakennettujen kortteleiden väliin. Viheryhteydet kaupunginosan sisällä mahdollistavat liikkumisen esim. Närepuistosta ja liikuntapuistosta suurempiin viherkokonaisuuksiin Longinojan tuntumassa.
    Vastaus: Yleiskaavatasolla esitetään vain merkittävimmät viheraluevyöhykkeet. Asuinaluemerkintä voi sisältää kortteleiden välisiä viheryhteyksiä.
  • Suunnitelmat Savelan ja Pihlajamäen välisen alueen lisärakentamisesta tulevat heikentämään virkistyskäytön kehittämismahdollisuuksia Longinojan varrella ja ovat huonosti sopusoinnussa Helsinkipuiston kanssa.
    Vastaus: Savelan asuinalueen laajennus liittyy kiinteästi nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja sijaitsee hyvien raideliikenneyhteyksien varrella. Aluevaraus jättää Vantaanjoen ja Longinojan varret virkistyskäyttöön. Pukinmäen länsipuolelle osoitetut pientaloalueet täydentävät nykyistä kaupunkirakennetta. Uusien rakentamisalueiden avulla eheytetään osaltaan Pukinmäen kaupunkirakennetta.
  • Isonpellontien varrella kerrostalorakentaminen kaventaisi Helsinkipuistoa. Suhtaudumme torjuvasti myös Kalle Weisteen kadun ja Jokipellontien väliin suunniteltuihin pientaloalueisiin, jotka sijaitsevat osana valtakunnallisesti arvokasta maisema-alueiden kokonaisuutta.
    Vastaus: Vantaanjoen varren/Helsinkipuiston ulkoilu- ja virkistysreitit säilyvät sekä Isonpellontien kohdalla että Kalle Weisteen kadun ja Jokipellontien välisellä alueella. Vantaanjokilaakso ja Longinojan puisto ovat Koillisen esikaupunkialueen laajoja, pääkarttaan merkittyjä viheralueita.
  • Jokipellontien ja Kehä I:n väliselle alueelle olisi mahdollista rakentaa luontevassa suhteessa olemassa olevaan asutusrakenteeseen. Uudisrakentaminen voisi auttaa myös meluntorjunnassa.
    Vastaus: Liikuntapuiston yhteydet suurempiin viheraluekokonaisuuksiin osoitetaan tarkemmassa suunnittelussa.

Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2003:2, 17.6.2003