Lauluilta keräsi monikymmenpäisen joukon laulamaan sekä kuuntelemaan ja katselemaan tanssi- ja lausuntaesityksiä. Esko Rantanen laulatti innostuneita paikalle tulleita haitarinsa säestyksellä ammattimiehen otteella. Laulujen lomassa esiintyi Malmin eläkeläisten tanssiryhmä Napakat jo tunnetuksi tulleella taidollaan.

Lisäksi saimme kuunnella ja nauttia lausuntotaitelija Eeva Kaasisen runosikermistä. Välillä käytiin nauttimassa kartanon emännän, Terttu Koivusen, leipomia pullia ja mustikkapiirakkaa kahvin kera. Kahvittelun jälkeen laulu jatkui lämpimässä kesäillassa. Yleinen toive oli, että ensi kesänä kartanoiltoja pitää järjestää useampia.

Maanantaina 25.5. klo 18 hurmaava Schema-kvartetti järjestäytyi soittimineen, tuoleineen ja nuottitelineineen Pukinmäen kirjaston valoisaan aulatilaan. 

Lyhyen esittelypuheen jälkeen kirjastotilan täyttivät Beethovenin kvarteton nro 3 Allegron vienot sävelet. Puolessa tunnissa kaikki 4 osaa oli soitettu ja yleisö uskalsi viimein taputtaa.

Pieni katsomo täyttyi takapenkistä alkaen, ihmiset kenties tottumattomuuttaan arastelivat istahtamista lähes tunniksi pelkästään kuuntelemaan klassista musiikkia.

Melartinin merkkivuosi

Tunnelmasta toiseen siirryttiin minimaalisen väliajan kautta, jonka jälkeen pukinmäkeläinen Elisa Rusi-Matero kertoi viehtymyksestään ajatukseen asua samassa kaupunginosassa, jossa sata vuotta aiemmin on asunut yksi suomalaisen säveltaiteen merkkinimistä, kaikkien tunteman Prinsessa Ruususen häävalssin
säveltäjä Erkki Melartin. Tänä vuonna 2015 vietämme kaikki salaa Erkki Melartinin 140-vuotisjuhlavuotta.

Melartinin jousikvartetto op. 36 nro 3 kajahti ilmoille saatesanoinaan Erkki Melartinin oma aforismi: ”Ihminen on paras todistus luonnon rajattomasta kärsivällisyydestä.”. Vuonna 1902 sävelletyn teoksen myötä kirjasto siirtyi täysin toiselle musiikilliselle aikakaudelle ja tyylilaji vaihtui turvallisesta taustamusiikista monta askelmaa nykyihmisen tunteita liikuttavampaan suuntaan. Kuultiin jopa mustalaismusiikille ominaista paatosta ja hurjuutta alttoviulun ja sellon vuoropuhellessa duettona teoksen
keskivaiheilla.

Schema-kvartetti perustettiin 2010. Kamarimusiikki ja kiinnostus jousikvartetille sävellettyyn ohjelmistoon yhdisti aikoinaan yhtyeen jäsenet. Viulistit Helmi Horttana ja Elisa Rusi-Matero soittavat Radion Sinfoniaorkesterissa. Muut jäsenet, unkarilainen Csilla Szilvay, sello, sekä Matleena Vehmaa, alttoviulu, työskentelevät musiikinopettajina.

Kirjastossa oli paikalla muutamia kymmeniä lapsia, nuoria, miehiä ja naisia kaikista ikäluokista. Osa asiakkaista lueskeli konsertin aikana lukupaikoilla kirjoja tai käyskenteli hiljakseen hyllyjen välissä toisten nauttiessa musiikista silmät kiinni itsekseen nyökkäillen.

Konserttitilanne yhdisti lähiökirjastoon sopivalla pehmeällä tavalla vakavasti otettavan klassisen musiikin ja toisaalta katusoittamisen perinteitä. Melartinin sävelet tavoittivat uusia kuulijoita. Kulttuuri ja taide ovat pienessäkin kirjastossa läsnä yllättävin tavoin jopa arkisena maanantai-iltana.

Teksti ja kuva: Hanna Kaivola

Videolinkki (Erkki Melartin: Jousikvartetto nro 3 osa Intermezzo)

Käynnissä oleva hankkeemme auttaa kerhotoiminnan aloittamisessa taloyhtiön kivijalassa esim. oman taloyhtiösi kerhotilassa.

Oletko 6-29 -vuotias ja haluat kerhotoimintaa asuinalueellesi?

Oletko yli 16 -vuotias? Jaa osaamisesi kanssamme! Tule ohjaajaksi kerhoomme tai kerro missä lapset ja nuoret kaipaavat toimintaa lähiympäristöönsä.

Sinulla on mahdollisuus itse vaikuttaa Kivijalka-kerhon sisältöön ja osallistujien ikäryhmään. Toiminta on kohdennettu 6-29-vuotiaille osallistujille. Kerho voi olla kestoltaan lukukauden mittainen tai lyhyemmän ajanjakson pituinen.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä:

Virpi Heinola

Puh. 050 411 9744

virpi.heinola@hnmky.fi tai kerhot@hnmky.fi

Seuran kevätkokouksessa keskusteltiin

Kevätkokouksessa Madetojan palvelutalossa oli sangen innostunut tunnelma, kun hankekoordinaattori Pauli Saloranta esitteli kotikaupunkipolkujen yleisiä periaatteita ja tekotapoja. Hän on koonnut sellaisia jo viitisenkymmentä.

Kotikaupunkipolku Pukinmäkeen

Pukinmäen vastaavaa polkua on alettu suunnitella ja siitäkin kuultiin keskustelutilaisuudessa. Monissa puheenvuoroissa tuotiin esiin hyviä lisänäkökohtia. Koko hankkeen toteuttamisaikataulu on riippuvainen rahoituksen järjestymisestä. Pukinmäki-seura onkin laatinut asiasta apuraha-anomuksia. Osa kustannuksista katetaan toki tutulla talkootyöllä.

Seuran sääntömääräiset asiat käsiteltiin ripeästi keskustelutilaisuuden jälkeen. Toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin yksimielisesti sellaisenaan. Osanottajille kerrottiin myös alkaneen vuoden tulevista tapahtumista ja tilaisuuksista. Syksyllä Pukinmäki-seura juhlistaa 35 vuoden toimintaansa juhlatilaisuudessa.

Mikä Kotikaupunkipolku?

Pukinmäki-Seuran juhlavuoden tunnukset on suunnitellut Päivi Aaltonen.

”Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina” -pyöräretki poljettiin uhkaavista sadepilvistä huolimatta kirkkaassa ilta-auringossa; kohteena Helsingin syntysijat Vanhassakaupungissa sekä Arabianranta ja Herttoniemen kautta takaisin.

Kirjastolla kokoontui puoli kuuden aikaan 9 reipasta pukinmäkeläistä. Alkumatka poljettiin Vantaanjoenrantaa Vanhaankaupunkiin, jossa pysähdyttiin kuuntelemaan pääkaupunkimme synnyn historiaa.

Arabianrannasta kohti Kalasatamaa ihailtiin kauniita merenrantoja aina Herttoniemen siirtolapuutarhojen tuntumaan. Retken järjestäjä Pukinmäen Kisa tarjosi pyöräilijöille Kulosaaren venerannassa pullakahvit.

Loppumatka poljettiin metsäistä rantatietä pitkin Viikkiin ja Pihlajamäen kautta kotiin. Parin pysähdyksen kera pyöräretki kesti kolmisen tuntia. Vetäjänä polki Timo Kilpinen ja kaupungin historiasta retkeläisille kertoi Tero Tuomisto. 

Kuvat: Hanna Kaivola