Ravintola Simrik osoitteessa Eskolantie 1.

Kuvassa Fish Curry -annos, jonka kohdalle ruokalistaan oli merkitty yksi chilipapu. Kastike oli riittävän tulista, ja kesyttäjäksi sopi raikas ja makea mangolassi. Seuralaiseni ei halunnut ottaa tulista annosta, ja kehui valitsemaansa pinaattikanaa lempeän maukkaaksi. Naan-leivät sulivat suussa ja saavat valitsemaan tämän ravintolan toistekin!

Pidän nepalilaisesta ruuasta, joten Pukinmäen ostoskeskuksen Mordillon vaihdettua omistajaa täytyi uuden ravintolan tarjontaa mennä heti maistelemaan. Sunnuntaipäivälliseksi nepalillainen runsas annos oli oikein mainio ja palvelu ystävällistä. Pukinmäen oma nepalilainen ei vertailussa häviä muille Helsingin ravintoloille.

Ruokaravintolalla on haastava sijainti Pukinmäen keskustassa – pukinmäkeläiset käyvät muualla töissä eivätkä pääse itse sitä lounasaikaan kansoittamaan, ja myös illalla on usein totuttu lähtemään muihin kaupunginosiin syömään. 

Ruokalistalla oli huomattavan paljon, 2 sivua, kasvisannoksia, joten kasvissyöjien kannattaa käydä varmistamassa, ettei tämä paikka häviä katukuvasta. Hintataso vaihteli useimpien annosten kohdalla 10-15 euron välillä. Lisäksi oli tarjolla esimerkiksi liikelounaaksi sopivia menuja alku- ja pääruokineen, sekä kahden tai useamman hengen jaettavia menuja. Ravintolalla on anniskeluoikeudet. Emme jaksaneet syödä runsaita annoksia loppuun, ja tähteet pakattiin ystävällisesti mukaan mikronkestävään rasiaan.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myönsi joulukuussa 2013 kotiseutuneuvoksen arvonimen pukinmäkeläiselle historian tutkijalle, valtiotieteen maisteri Tero Tuomistolle. Avoimen kirjeen arvonimestä luovutti Pukinmäkitalossa maaliskuun lopulla pidetyssä kotiseutujuhlassa Tuomistolle Helsingin kaupungin ylipormestari Jussi Pajunen.

Kotiseutuneuvos Tero Tuomistoa juhlimassa tasavallan presidentin avoimen kirjeen luovuttanut ylipormestari Jussi Pajunen, Ritva Tuomisto sekä arvonimeä hakeneet Pukinmäki-seuran puheenjohtaja Kauko Koskinen, Riitta Suominen ja Paavo Lipponen.

Arvonimeä olivat Tuomistolle hakeneet Pukinmäki-seura puheenjohtaja Kauko Koskisen johdolla sekä entinen pääministeri Paavo Lipponen ja Helsingin kunnallispolitiikassa pitkään vaikuttanut Riitta Suominen. Hakemukseen yhtyi suuri joukko paikallisia ja valtakunnallisia järjestöjä, joiden parissa Tuomisto on vuosikymmenien ajan toiminut.

Ylipormestari Jussi Pajunen kuvaili puheessaan Tuomiston ansiolistaa seudullisena vaikuttajana ja tutkijana huikeaksi.

– Tero Tuomisto on tehnyt yhdessä muun muassa Pukinmäki-seuran kanssa pitkäjänteisesti työtä asukasosallistumisen, yhteisöllisyyden ja avoimen Helsingin puolesta.

– Jo oli aikakin, että Teron ansiot ja saavutukset tunnustetaan! totesi puolestaan Paavo Lipponen. Hän kertoi hyödyntäneensä Tuomiston Kuopiosta kirjoittamia teoksia omia muistelmiaan kirjoittaessaan. Äskettäin lukemastaan Tuomiston Pukinmäki-aiheisesta kirjasta ”Aatetta, intoa ja kotiseututyötä” hän oli löytänyt ”riemastuttavia yksityiskohtia, jotka kiinnittävät asukkaita kotiseutuunsa”.

– Teron ansiosta ymmärretään paremmin, että lähiökin on kotiseutu. On hienoa, että lähiöitä nostetaan. Kulttuurikeskusten, kuten tämä upea Pukinmäkitalo kirjastoineen, kouluineen ja liikuntatiloineen, ylläpitäminen on tärkeää, painotti Lipponen.

– On ilo saada työskennellä yhteisten asioiden hyväksi. Jokainen tuo kotiseututyöhön oman osaamisensa, sanoi kotiseutuneuvos Tero Tuomisto. Hän kertoi tehneensä pitkään yhteistyötä monien tahojen kanssa niin Pukinmäessä kuin myös muualla Suomessa. Innostus menneen tutkimiseen oli löytynyt koulupoikana kirjastosta, intiaaniseikkailujen ja historiateosten parista. Historiakirjoja on syntynyt lukuisien paikkakuntien yhdistyselämästä ja muistakin aiheista.

– Enpä olisi silloin ensimmäisiä kirjoja kirjoittaessani uskonut tällaisen hetken joskus koittavan, Tuomisto sanoi ja kiitti puheensa lopuksi lämpimästi läheisiään, arvonimen hakijoita ja kaikkia yhteistyökumppaneita.

Kutsuvierastilaisuudessa oli lähes sata henkeä paikalla. Liikuntaneuvos Eevi Kaasisen lausumat runot sekä Pohjois-Helsingin musiikkiopiston Heli Mattilan esittämät ja Lasse Myllymaan flyygelillä säestämät laulut nostivat juhlaväen tunnelmaa entisestään. Pukinmäen Marttojen kahvipöydän antimet maistuivat kaikille.

Uusi kotiseutuneuvos yllätti juhlaväen julkistamalla ja jakamalla kaikille muistoksi tuoreen, monistetun tutkielmansa Pukinmäen kartanon yli 500 vuoden mittaisesta historiasta. Seuraava historiakirjakin on kuulemma jo painossa.

Teksti ja kuva Laura Andersson

Lauluilta keräsi monikymmenpäisen joukon laulamaan sekä kuuntelemaan ja katselemaan tanssi- ja lausuntaesityksiä. Esko Rantanen laulatti innostuneita paikalle tulleita haitarinsa säestyksellä ammattimiehen otteella. Laulujen lomassa esiintyi Malmin eläkeläisten tanssiryhmä Napakat jo tunnetuksi tulleella taidollaan.

Lisäksi saimme kuunnella ja nauttia lausuntotaitelija Eeva Kaasisen runosikermistä. Välillä käytiin nauttimassa kartanon emännän, Terttu Koivusen, leipomia pullia ja mustikkapiirakkaa kahvin kera. Kahvittelun jälkeen laulu jatkui lämpimässä kesäillassa. Yleinen toive oli, että ensi kesänä kartanoiltoja pitää järjestää useampia.