Pukinmäki-Seura

 

Pukinmäki-Seuran uusi johtokunta aloitti

pukinmaki-seura logo valkea tausta

Syyskokouksessa valittu Pukinmäki-seuran uusi johtokunta aloitti vuoden 2013 taipaleensa. Kartanossa pidetyssä kokouksessa järjestäydyttiin, sovittiin eri työryhmistä ja merkittiin kalenteriin kevätkauden aikataulut. Lisäksi päätettiin ryhtyä valmistelemaan syksylle 35-vuotisjuhlatilaisuutta. Kotiseutuyhdistys on perustettu vuonna 1978.

Seuran puheenjohtajana jatkaa Kauko Koskinen, varapuheenjohtajana Lasse Rekola ja sihteerinä Tero Tuomisto. Muut johtokunnan jäsenet ovat Ritva Borodavkin (uusi), Juha Kaasinen, Ritva Levänen, Jari Mustikkaniemi (uusi), Kauko Salmi ja Seija Voutilainen (uusi).

Pukinmäen kartano

pukinmaenkartano kv

Pukinmäki-Seura hallinnoi kaupungin omistamaa Pukinmäen kartanoa.

Mikäli olet kiinnostunut vuokraamaan tilan, olethan yhteydessä Pukinmäki-seuran puheenjohtajaan:

Seppo Hölttä p. 040 7317174 (yhteydenotot klo 09-16)
seppo.holtta8(at)gmail.com

Puxun rastit 29.9.2018 klo. 10 – 13.00

Pukinmäkipäivät 25.5.-26.5.2019

Pukinmäen kartanon esite 2018

Pukinmäen kartanon tiloja on vuokrattavissa kokous- ja juhlakäyttöön

Hinnasto
– viikonloppuhinta (pe-illasta sunnuntaihin) 300€, 2020-2021
– tuntihinta 30 e / tunti (minimi 90 €), 2021

– 2021 seuran jäsenet saavat 10 % alennuksen hinnoista

Pukinmäen historia ulottuu 1400-luvulle. Omistajat tiedetään vuodesta 1556 lähtien. Kartano on ollut kaupungin omistuksessa vuodesta 1917 lähtien. Nykyinen päärakennus ja asuinpihaa reunustavat sivurakennukset rakennettiin 1800-luvun lopulla. Päärakennus on remontoitu 1990-luvun lopulla. Kartanon talousrakennukset sijaitsivat asuinpihan pohjoispuolella nykyisten kerrostalojen paikalla.

Päärakennuksen takana on puutarha, jossa kasvaa vanhoja siperianlehtikuusia ja syreenejä. Puutarha on kunnostettu vuonna 2000. Tilaa ympäröineet pellot ja metsät on palstoitettu asuntotonteiksi. Kartanon pihapiiri on kerrostaloalueen ja junaradan välissä.

Kaksi salia ja keittiö sekä kuisti muodostavat tunnelmalliset puitteet pienimuotoisiin juhlatilaisuuksiin ja kokoontumisiin. Tilaan mahtuu 20 – 30 henkeä. Aterimet ja kahvikalusto löytyy 35 henkilölle, samoin istuinpaikat.

Keittiön varustelu: Uuni, keittolevy, mikroaaltouuni, kahvinkeitin. Kokoustekniikkaa ei ole. Tila on vuokrattavissa sekä yksityisiin juhliin, että järjestöjen ja taloyhtiöiden käyttöön.

Muu käyttö: pieni päiväkoti rakennuksen toisessa päässä.

Tuoreet tiedot kartanosta ja vuokraehdoista:

http://www.seurantalot.fi/talot/9-mks/2013-pukinm%C3%A4ki-seura-bocksbacka-s%C3%A4llskapet-ry-4098

Osoite: Rälssintie 15, 00720 Helsinki, matka n. 500 m Pukinmäen asemalta.

Katso sijainti Google Mapsistä: 

http://goo.gl/maps/5spO

Pukinmäki-Seura ottaa kantaa

 

Pukinmäki-Seura on ottanut kantaa mm. seuraaviin asioihin:

Lausunto Pukinmäen kaavamuutoshankkeisiin 22.1.2020

Lausunto Pukinmäen alueen katusuunnitelmaan 15.1.2020

Rälssintien ja Isonkaivontien kaavamuutos 25.5.2018

Pukinmäen asemakaavan muutos 22.1.2017

Lausunto Itä-Pakilan siirtolapuutarhan kaavamuutokseen 17.9.2010

Lausunto Eskolantie 4 kaava-asiaan 11.3.2010

Vetoomus Pukinmäen kirjaston puolesta 8.12.2009

 

Helsingin Yleiskaava 2002,
Yhteenveto ehdotuksesta annetuista lausunnoista ja
muistutuksista sekä vastaukset Pukinmäki-Seuran kannanottoihin:

  • Vantaanjokilaakson liittäminen Helsinkipuistoon Pukinmäen kohdalla on arvokas asia. Kartanon alue tulee sisällyttää Helsinkipuistoon.
    Vastaus: Pukinmäen kartano on arvokas rakennus- ja puistohistoriallinen kokonaisuus, joka kuuluu Helsinkipuiston kulttuurikohteisiin.
  • Pukinmäen kaupalliset palvelut ovat supistuneet alenevan väestömäärän vuoksi. On selvitettävä mahdollisuudet lisätä ostokeskuksen seudun liiketilarakentamista ja pysäköintipaikkoja.
    Ei vastausta.
  • Esitämme Kehä I:n tunneloimisen ja kattamisen selvittämistä Pukinmäen kohdalla. Tämä lisäisi asumisviihtyvyyttä sekä mahdollisuuksia eheyttää yhdyskuntarakennetta ja lisätä palveluja.
    Vastaus: Kehä I:n kattaminen olisi sinänsä hyvä, mutta Pukinmäen kohdalla jouduttaisiin kalliisiin betonikaukaloratkaisuihin saviperäisen maan takia.
  • Kartassa erottuvia maisema-alueiden suorakaiteen muotoisia rajauksia (vinoviivoituksia) tulisi yhtenäistää jokivarren peltoaukeilla Pukinmäen kohdalla.
    Ei vastausta.
  • Kaavaehdotuksessa ei ole esitetty viherväyläyhteyksiä Pukinmäen ja Tapaninvainion tiiviimmin rakennettujen kortteleiden väliin. Viheryhteydet kaupunginosan sisällä mahdollistavat liikkumisen esim. Närepuistosta ja liikuntapuistosta suurempiin viherkokonaisuuksiin Longinojan tuntumassa.
    Vastaus: Yleiskaavatasolla esitetään vain merkittävimmät viheraluevyöhykkeet. Asuinaluemerkintä voi sisältää kortteleiden välisiä viheryhteyksiä.
  • Suunnitelmat Savelan ja Pihlajamäen välisen alueen lisärakentamisesta tulevat heikentämään virkistyskäytön kehittämismahdollisuuksia Longinojan varrella ja ovat huonosti sopusoinnussa Helsinkipuiston kanssa.
    Vastaus: Savelan asuinalueen laajennus liittyy kiinteästi nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja sijaitsee hyvien raideliikenneyhteyksien varrella. Aluevaraus jättää Vantaanjoen ja Longinojan varret virkistyskäyttöön. Pukinmäen länsipuolelle osoitetut pientaloalueet täydentävät nykyistä kaupunkirakennetta. Uusien rakentamisalueiden avulla eheytetään osaltaan Pukinmäen kaupunkirakennetta.
  • Isonpellontien varrella kerrostalorakentaminen kaventaisi Helsinkipuistoa. Suhtaudumme torjuvasti myös Kalle Weisteen kadun ja Jokipellontien väliin suunniteltuihin pientaloalueisiin, jotka sijaitsevat osana valtakunnallisesti arvokasta maisema-alueiden kokonaisuutta.
    Vastaus: Vantaanjoen varren/Helsinkipuiston ulkoilu- ja virkistysreitit säilyvät sekä Isonpellontien kohdalla että Kalle Weisteen kadun ja Jokipellontien välisellä alueella. Vantaanjokilaakso ja Longinojan puisto ovat Koillisen esikaupunkialueen laajoja, pääkarttaan merkittyjä viheralueita.
  • Jokipellontien ja Kehä I:n väliselle alueelle olisi mahdollista rakentaa luontevassa suhteessa olemassa olevaan asutusrakenteeseen. Uudisrakentaminen voisi auttaa myös meluntorjunnassa.
    Vastaus: Liikuntapuiston yhteydet suurempiin viheraluekokonaisuuksiin osoitetaan tarkemmassa suunnittelussa.

Lähde: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2003:2, 17.6.2003