Kotikaupunkipolku

6 – Pukinmäen seurakuntakoti

Valmistui 1976, suunnittelija Esko Hyvärinen. Kappelimaisen seurakuntakodin saliin mahtuu 50 henkeä. Futuristinen alttariveistos, Osmo Valtosen Valoristi vaihtaa väriään rauhallisesti. Urut ovat viisiäänikertaiset ja Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Rakennuksessa on myös seurakuntasali, takkahuone sekä kerhotilat keittiöineen. Varhaiset pukinmäkeläiset kuuluivat vuosisatojen ajan Helsingin pitäjän seurakuntaan, jonka kirkolle oli pitkä ja vaivalloinen matka. Vuonna 1953 emäseurakunnasta lohkaistiin Malmin seurakunta, joka on jäsenmäärältään Helsingin...

15 – Seurakallio

Vuonna 1927 perustettu työväen urheiluseura Kiri osti tuhatkunta neliötä maata Närepuistosta ns. Weisteen mäeltä ja rakensi sinne tanssilavan. Kun seura lakkautettiin kommunistisena 1932, lavakin takavarikoitiin, purettiin ja puutavara myytiin. Sotien jälkeen Kiri yritti periä omaisuuttaan takaisin tuloksetta. Sen sijaan Malmin kommunistiset työväenjärjestöt rakensivat nyt Seurakalliolle tanssilavan, jossa järjestettiin tansseja muutaman vuoden ajan. Lava oli komea ja siinä oli...

16 – Pukinmäen vanha kansakoulu

Valmistui vaiheittain 1952–54, suunnittelija Erik Lindroos. Uudenaikainen koulutalo merkitsi valtavaa parannusta Pukinmäen kouluoloihin. Se sisälsi kahdeksan luokkahuonetta, ruokasalin, luonnontietoluokan, käsityöluokat sekä juhlasalin ollen aikanaan Pukinmäen suurikokoisin rakennus. Talon hinnaksi tuli 100 miljoonaa markkaa, joka vastaa nykyrahassa 3,15 miljoonaa euroa. Huoliteltu opettajien sisäänkäynti pergoloineen kertoo sivistyksen arvostuksesta. Huomaa myös julkisivun ikkunoiden erkkerit kuin kantakaupungin asuinkerrostaloissa.       Vaikka oppilaita oli 240,...

22 – Rautatie

puksuassa
Päätös Suomen ensimmäisen henkilöliikenteelle tarkoitetun rautatien rakentamisesta Helsingistä Hämeenlinnaan tehtiin säätyvaltiopäivillä ja sen siunasi keisari Aleksanteri II vuonna 1857. Rakentaminen alkoi vuoden kuluttua sisältäen maan ensimmäiset junasillat Vantaanjoen ja Keravanjoen yli sekä mittavan ratavallin. Säännöllinen junaliikenne aloitettiin 1862 aluksi kolmesti viikossa kumpaankin suuntaan. Pian vuorot tihentyivät ja alettiin myös rakentaa yhteyttä Riihimäeltä Viipurin kautta Pietariin. Aluksi pääradan kaikki junat...

27 – Pukinmäen uimaranta (Lisäkohteet)

Kaupunki ylläpitää uimarantaa keskellä avointa maaseutumaisemaa. Joen toisella puolella on Pakilan siirtolapuutarha, joka on jo nyt Helsingin suurin ja laajentamistakin ehdotettu. Kerhotalolla pidetään kesäsunnuntaisin kahvilaa. Sauna on puutarhayhdistyksen jäsenten käytössä. Uudelleen toimintansa aloittanut urheiluseura Kiri järjesti uimakisoja vuodesta 1949 muutamina kesinä. Vuodesta 2007 alkaen on useamman kerran nähty erikoinen kaljakellunta, johon osallistuu spontaanisti tuhansia ihmisiä.        

11 – Sinivuori

Mäen nimenä oli Paroninmäki, kunnes Soinisen koulun oppilaat nimesivät sen 1900-luvun alkupuolella Sinivuoreksi. Jääkauden kauniisti silottelemat kalliot yltävät vain 19 metriä laakson savipatjan yläpuolelle, mutta pohjoisrinne on sen verran jyrkkä, että siellä voitiin harrastaa mäkihyppyä. Jo ennen sotia rakennettiin talkoilla puinen ylämäki. Liian korkealle ei saanut lentää, sillä erään männyn oksa ulottui alamäen yli. Myöhemmin ilman ylämäkeä luonnonmäkenä, jonka...

5 – Taidetalo

Yhdistysmuotoinen Pukinmäen Taidetalo on perustettu 1989. Se ylläpitää lasten ja nuorten taidekouluja, joissa voi opiskella ja harrastaa laajalla skaalalla musiikkia, kuva- ja sanataidetta, sirkusta, tanssia ja teatteria viidessä eri toimipisteessä Pukinmäessä. Myös pienten lasten ja aikuisten taideopetusta on ohjelmassa. Taidetalo-yhdistyksen jäseniä ovat pukinmäkeläiset yhdistykset sekä oppilaiden huoltajat. Lukuvuoteen kuuluvat julkiset näyttelyt ja matineat sekä monenlaiset esitykset eri tapahtumissa. Kalliopuisto...

12 – Weisteen tehdas

Kansakoulunopettaja Kalle Aimo Weiste (1881–1963) vaihtoi uraa vuonna 1924 ja alkoi valmistaa joulukoristeita kotonaan Helsingissä. Kauppa kävi ja kaksi vuotta myöhemmin Weiste muutti perheensä ja yrityksensä kanssa Pukinmäkeen, josta oli hankkinut maata tehtaan rakentamista varten. Tuotteita suunnitteli mm. Weisteen sisar Viivia Weiste, joka oli Heinolan opettajaseminaarin piirustuksen ja käsitöiden opettaja. Ensimmäinen vaatimaton tehdasrakennus valmistui 1931, nykyinen suuri tiilinen 1938...

18 – Pukinmäkitalo

Rakennus valmistui yläasteen kouluksi 1985 sisältäen Pukinmäen ensimmäiset varta vasten kirjastoksi suunnitellut tilat. Laajennus Pukinmäkitaloksi 2000, suunnittelijat Sinikka Kouvo ja Raimo Partanen. Hanke on esitelty Arkkitehti-lehdessä 4/2001. Uudisrakennuksen julkisivuissa on käytetty pinnaltaan ruostuvaa Cor-Ten-terästä. Kaksikerroksinen ruokalasali toimii monitoimitilana ja monien pukinmäkeläisten juhlien tapahtumapaikkana. Vuodesta 2010 Pukinmäen yhtenäisessä peruskoulussa on noin 600 oppilasta luokilla 1–9. Koulun tavoitteena on oppimisen ja...

29 – Matonpesupaikka (Lisäkohteet)

Erittäin hyvin varusteltu matonpesupaikka rakennettiin 2008. Se on Helsingin ensimmäinen kuivalla maalla sijaitseva. Jatkossa uudet matonpesupaikat tehdään kaikki maalle, jotta likavedet saadaan viemäriin eivätkä vesistöön. Aiemmin myös Malmin uimarannalla ja Ryssänsillalla oli mattolaiturit. Jopa keskustasta saakka tullaan tänne mattoja pesemään.