Kotikaupunkipolku

20 – Reliefit aidanpylväissä

Kisatie 5:n kolmikerroksinen puutalo lienee siirretty Hakaniemestä 1930-luvulla. Sen erikoisen hienosti koristellut betoniset aidanpylväät ovat ilmeisesti pukinmäkeläisen kuvanveistäjän Jussi Mäntysen (1886–1978) tekemät. Tämä asui 1910-luvun lopulla Palokunnanmäellä nykyisen Myrttitien varrella ja opiskelli Taideteollisessa keskuskoulussa Helsingissä. Mäntynen työskenteli parikymmentä vuotta eläintieteellisen museon konservaattorina ennen kokoaikaiseksi taiteilijaksi ryhtymistä. Hänet tunnetaankin realististen eläinaiheiden kuvaajana. Sisällissodan jälkeen Mäntynen piilotti Pukinmäessä Helsingin punaisten poliisipäällikkö...

19 – Pukinmäen liikuntapuisto

Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen varsinainen urheilukenttä rakennettiin kunnan toimesta 1931–33 peltoaukealle nykyisten pallokenttien vaiheille. Kenttä oli ympäröity lauta-aidalla ja koivuilla. Sen käyttäjiä olivat radanvarren asutuskeskusten Malmin, Pukinmäen ja Oulunkylän nuoret, joukossa mm. Tapio Rautavaara. Kenttä paransi merkittävästi Pukinmäen urheiluseurojen harjoitteluoloja, sillä aikaisemmin ne olivat järjestäneet harjoituksensa yleisillä hiekkateillä. Ponnistajat (1924) ja Kiri (1927) sekä myöhemmin Veto (1947) ja Viipurista sodan...

18 – Pukinmäkitalo

Rakennus valmistui yläasteen kouluksi 1985 sisältäen Pukinmäen ensimmäiset varta vasten kirjastoksi suunnitellut tilat. Laajennus Pukinmäkitaloksi 2000, suunnittelijat Sinikka Kouvo ja Raimo Partanen. Hanke on esitelty Arkkitehti-lehdessä 4/2001. Uudisrakennuksen julkisivuissa on käytetty pinnaltaan ruostuvaa Cor-Ten-terästä. Kaksikerroksinen ruokalasali toimii monitoimitilana ja monien pukinmäkeläisten juhlien tapahtumapaikkana. Vuodesta 2010 Pukinmäen yhtenäisessä peruskoulussa on noin 600 oppilasta luokilla 1–9. Koulun tavoitteena on oppimisen ja...

17 – Karhusuontie kauppakatuna

Suurten automarkettien yleistymiseen saakka erilaisia kauppoja ja muita liikkeitä löytyi pitkin kyliä huomattavasti enemmän kuin nykyään. Esimerkiksi Karhusuontien varressa oli vielä sotien jälkeen neljä eri sekatavarakauppaa, mm. nro 14–16:ssa Reijosen kauppa Terijoelta siirretyssä huvilassa (sittemmin Paavilainen). Vuosina 1936–1993 toimi nykyisen Pukinmäenkaaren kulmassa paikkakunnan toinen Elanto. Urheilutiellä (nyk. Kisatie) oli Arttur Janssonin liima- ja pesuainetehdas. Sivummalla Jokitiellä Konstantin Korsoffin maahantuontiliike,...

16 – Pukinmäen vanha kansakoulu

Valmistui vaiheittain 1952–54, suunnittelija Erik Lindroos. Uudenaikainen koulutalo merkitsi valtavaa parannusta Pukinmäen kouluoloihin. Se sisälsi kahdeksan luokkahuonetta, ruokasalin, luonnontietoluokan, käsityöluokat sekä juhlasalin ollen aikanaan Pukinmäen suurikokoisin rakennus. Talon hinnaksi tuli 100 miljoonaa markkaa, joka vastaa nykyrahassa 3,15 miljoonaa euroa. Huoliteltu opettajien sisäänkäynti pergoloineen kertoo sivistyksen arvostuksesta. Huomaa myös julkisivun ikkunoiden erkkerit kuin kantakaupungin asuinkerrostaloissa.       Vaikka oppilaita oli 240,...

15 – Seurakallio

Vuonna 1927 perustettu työväen urheiluseura Kiri osti tuhatkunta neliötä maata Närepuistosta ns. Weisteen mäeltä ja rakensi sinne tanssilavan. Kun seura lakkautettiin kommunistisena 1932, lavakin takavarikoitiin, purettiin ja puutavara myytiin. Sotien jälkeen Kiri yritti periä omaisuuttaan takaisin tuloksetta. Sen sijaan Malmin kommunistiset työväenjärjestöt rakensivat nyt Seurakalliolle tanssilavan, jossa järjestettiin tansseja muutaman vuoden ajan. Lava oli komea ja siinä oli...

14 – Närepuisto

Kuvalinkki Helsingin maalinnoituksen tukikohta XII vuosilta 1915–17 ulottui Pukinmäestä Tapaninvainion Kapteenskanmäkeen. Jalkaväkiasemat konekivääripesäkkeineen ovat jokilaakson itäreunan kukkuloilla ja niitä tukeva tykkipatteri laaksossa nykyisen Mikael Soinisen tien varrella. Suurin osa varustuksista on hävinnyt, mutta mm. Närepuistossa on näkyvillä maahan kaivettua taisteluhautaa sekä kallion alapuolella kivetty yhdystie. Tukikohdan tehtävänä on ollut yhdessä vastarannan tukikohtien XV ja XVI estää saksalaisten eteneminen pohjoisesta...

13 – Huvilayhdyskunta

Vuonna 1907 vapaaherrat Hjalmar ja Willy von Bonsdorff ystävineen perustivat osakeyhtiö Boxbacka Ab:n, joka hankki omistukseensa 557 hehtaaria maata tarkoituksenaan huvilakaupungin perustaminen Pukinmäkeen. Helsingin kasvaessa uusi keskiluokka kaipasi asumaväljyyttä ja kaupungin ympärille syntyi useita puutarhaesikaupunkeja junaratojen varsille. Täällä ideana oli myydä radan pohjoispuolelta suuria tontteja ruotsinkieliselle herrasväelle ja eteläpuolelta pienempiä tontteja suomenkieliselle työväestölle. Boxbackan asemakaavan piirsi yhtiön osakas, arkkitehti...

12 – Weisteen tehdas

Kansakoulunopettaja Kalle Aimo Weiste (1881–1963) vaihtoi uraa vuonna 1924 ja alkoi valmistaa joulukoristeita kotonaan Helsingissä. Kauppa kävi ja kaksi vuotta myöhemmin Weiste muutti perheensä ja yrityksensä kanssa Pukinmäkeen, josta oli hankkinut maata tehtaan rakentamista varten. Tuotteita suunnitteli mm. Weisteen sisar Viivia Weiste, joka oli Heinolan opettajaseminaarin piirustuksen ja käsitöiden opettaja. Ensimmäinen vaatimaton tehdasrakennus valmistui 1931, nykyinen suuri tiilinen 1938...

11 – Sinivuori

Mäen nimenä oli Paroninmäki, kunnes Soinisen koulun oppilaat nimesivät sen 1900-luvun alkupuolella Sinivuoreksi. Jääkauden kauniisti silottelemat kalliot yltävät vain 19 metriä laakson savipatjan yläpuolelle, mutta pohjoisrinne on sen verran jyrkkä, että siellä voitiin harrastaa mäkihyppyä. Jo ennen sotia rakennettiin talkoilla puinen ylämäki. Liian korkealle ei saanut lentää, sillä erään männyn oksa ulottui alamäen yli. Myöhemmin ilman ylämäkeä luonnonmäkenä, jonka...