Kotikaupunkipolku

15 – Seurakallio

Vuonna 1927 perustettu työväen urheiluseura Kiri osti tuhatkunta neliötä maata Närepuistosta ns. Weisteen mäeltä ja rakensi sinne tanssilavan. Kun seura lakkautettiin kommunistisena 1932, lavakin takavarikoitiin, purettiin ja puutavara myytiin. Sotien jälkeen Kiri yritti periä omaisuuttaan takaisin tuloksetta. Sen sijaan Malmin kommunistiset työväenjärjestöt rakensivat nyt Seurakalliolle tanssilavan, jossa järjestettiin tansseja muutaman vuoden ajan. Lava oli komea ja siinä oli...

26 – Savela (lisäkohteet)

Boxbackan huvilayhdyskunnan peruja Savelassa oli vuonna 1940 peräti 57 yksityistä tonttia sekä kolme kaupungin omistamaa. Asukkaita palveli kolme kauppaa, kaksi parturia sekä Koskisen kahvila–konditoria, joka toimi myös valokuvaamona. Vuoden 1968 asemakaavassa esitettiin koko asutuksen siirtoa Puistolaan, jotta tulvasuojelua ja kunnallistekniikkaa ei tarvitsisi järjestää. Tästäkös savelalaiset tuohtuivat ja perustivat 1971 Savela-seuran puolustamaan aluettaan. Osuuspankin Malmin konttorin johtajan Mikko Rasinkankaan myötävaikutuksella...

8 – Päiväkoti Nuotti

Pukinmäen keskeinen päiväkoti toimii Säveltäjänpuiston reunalla kahdessa suojellussa huvilassa 1900-luvun alusta sekä uudisrakennuksissa vuosilta 1988–91, suunnittelija Jussi Vepsäläinen. Ne muodostavat kumpareelle vanhaa puutalokaupunkia muistuttavaa miljöötä. Erillistä liikuntasalia käyttävät myös koulu, leikkipuisto ja taidetalo. Nuotin päivähoitoryhmien nimet ovat Pillipiiparit, Pelimannit, Soittoniekat, Posetiivarit, Rumpalit sekä Musikanter, lisäksi puolipäiväkerhot Soittorasia ja Tuulikellot. Myös päiväkoti Pukinmäki kuuluu pk Nuottiin.       Puinen Villa Björkbacka...

12 – Weisteen tehdas

Kansakoulunopettaja Kalle Aimo Weiste (1881–1963) vaihtoi uraa vuonna 1924 ja alkoi valmistaa joulukoristeita kotonaan Helsingissä. Kauppa kävi ja kaksi vuotta myöhemmin Weiste muutti perheensä ja yrityksensä kanssa Pukinmäkeen, josta oli hankkinut maata tehtaan rakentamista varten. Tuotteita suunnitteli mm. Weisteen sisar Viivia Weiste, joka oli Heinolan opettajaseminaarin piirustuksen ja käsitöiden opettaja. Ensimmäinen vaatimaton tehdasrakennus valmistui 1931, nykyinen suuri tiilinen 1938...

2 – Keskustan uudistus

Pukinmäen keskustakorttelit on rakennettu 1975–85 ja niitä on uudistettu vaiheittain 2000-luvulla. Ostarin uudistuksen viitesuunnitelma valmistui jo 2003 ja keskustan maankäytön ideasuunnitelma 2006. Vanha, loppuunpalvellut ostari vuodelta 1968 purettiin vuonna 2008. Uudisrakennuksen ideana on asumisen ja kivijalkakaupan yhdistäminen kantakaupungin tapaan. Katutason "kehysten" sisällä piti olla erillisiä pikkumyymälöitä, mutta niitä ei tullutkaan, joten ruokakauppa sijoittui taloon yhdistämällä pienet liikehuoneistot. Vuonna 2009...

Kotikaupunkipolku – interaktiivinen kartta

P U K I N M Ä E N   K O T I K A U P U N K I P O L K U Versio 16.6.2014 30 kohdetta + 6 tietolaatikkoa Pääreittien pituus noin 4,5 km Julkaisija Pukinmäki­-Seura ry Toimittanut Pauli Saloranta Työryhmä Tero Tuomisto, Lasse Rekola, Kauko Salmi Hanketta ovat tukeneet Helsingin kaupungin aluetyön yksikkö ja Lähiöprojekti Tulostettava kartta ja kohdekuvaukset. Interaktiivinen kartta. J O H D A N T...

13 – Huvilayhdyskunta

Vuonna 1907 vapaaherrat Hjalmar ja Willy von Bonsdorff ystävineen perustivat osakeyhtiö Boxbacka Ab:n, joka hankki omistukseensa 557 hehtaaria maata tarkoituksenaan huvilakaupungin perustaminen Pukinmäkeen. Helsingin kasvaessa uusi keskiluokka kaipasi asumaväljyyttä ja kaupungin ympärille syntyi useita puutarhaesikaupunkeja junaratojen varsille. Täällä ideana oli myydä radan pohjoispuolelta suuria tontteja ruotsinkieliselle herrasväelle ja eteläpuolelta pienempiä tontteja suomenkieliselle työväestölle. Boxbackan asemakaavan piirsi yhtiön osakas, arkkitehti...

17 – Karhusuontie kauppakatuna

Suurten automarkettien yleistymiseen saakka erilaisia kauppoja ja muita liikkeitä löytyi pitkin kyliä huomattavasti enemmän kuin nykyään. Esimerkiksi Karhusuontien varressa oli vielä sotien jälkeen neljä eri sekatavarakauppaa, mm. nro 14–16:ssa Reijosen kauppa Terijoelta siirretyssä huvilassa (sittemmin Paavilainen). Vuosina 1936–1993 toimi nykyisen Pukinmäenkaaren kulmassa paikkakunnan toinen Elanto. Urheilutiellä (nyk. Kisatie) oli Arttur Janssonin liima- ja pesuainetehdas. Sivummalla Jokitiellä Konstantin Korsoffin maahantuontiliike,...

6 – Pukinmäen seurakuntakoti

Valmistui 1976, suunnittelija Esko Hyvärinen. Kappelimaisen seurakuntakodin saliin mahtuu 50 henkeä. Futuristinen alttariveistos, Osmo Valtosen Valoristi vaihtaa väriään rauhallisesti. Urut ovat viisiäänikertaiset ja Kangasalan urkutehtaan valmistamat. Rakennuksessa on myös seurakuntasali, takkahuone sekä kerhotilat keittiöineen. Varhaiset pukinmäkeläiset kuuluivat vuosisatojen ajan Helsingin pitäjän seurakuntaan, jonka kirkolle oli pitkä ja vaivalloinen matka. Vuonna 1953 emäseurakunnasta lohkaistiin Malmin seurakunta, joka on jäsenmäärältään Helsingin...

27 – Pukinmäen uimaranta (Lisäkohteet)

Kaupunki ylläpitää uimarantaa keskellä avointa maaseutumaisemaa. Joen toisella puolella on Pakilan siirtolapuutarha, joka on jo nyt Helsingin suurin ja laajentamistakin ehdotettu. Kerhotalolla pidetään kesäsunnuntaisin kahvilaa. Sauna on puutarhayhdistyksen jäsenten käytössä. Uudelleen toimintansa aloittanut urheiluseura Kiri järjesti uimakisoja vuodesta 1949 muutamina kesinä. Vuodesta 2007 alkaen on useamman kerran nähty erikoinen kaljakellunta, johon osallistuu spontaanisti tuhansia ihmisiä.