Kotikaupunkipolku

Kotikaupunkipolku – interaktiivinen kartta

P U K I N M Ä E N   K O T I K A U P U N K I P O L K U Versio 16.6.2014 30 kohdetta + 6 tietolaatikkoa Pääreittien pituus noin 4,5 km Julkaisija Pukinmäki­-Seura ry Toimittanut Pauli Saloranta Työryhmä Tero Tuomisto, Lasse Rekola, Kauko Salmi Hanketta ovat tukeneet Helsingin kaupungin aluetyön yksikkö ja Lähiöprojekti Tulostettava kartta ja kohdekuvaukset. Interaktiivinen kartta. J O H D A N T...

9 – Sunilanpuisto

Kuvalinkki Vanhalla kartanonmäellä on jäljellä puisto sekä lampi, jota on arveltu lähdepohjaiseksi. Toisen tulkinnan mukaan se saa vetensä kallion lakialueelta sadevalumana paksun maakerroksen hidastamana. Painanne on ehjäpohjainen ja lasku-uomaton, joten lampi säilyy kuivienkin kausien yli. Alueelta on useita lepakkohavaintoja, mutta tarkempaa lajimääritystä ei ole tehty. Varhaisin säilynyt maininta Sonabyn kylästä on vuodelta 1417, jolloin sen asukas Gudmund toimi pitäjän...

8 – Päiväkoti Nuotti

Pukinmäen keskeinen päiväkoti toimii Säveltäjänpuiston reunalla kahdessa suojellussa huvilassa 1900-luvun alusta sekä uudisrakennuksissa vuosilta 1988–91, suunnittelija Jussi Vepsäläinen. Ne muodostavat kumpareelle vanhaa puutalokaupunkia muistuttavaa miljöötä. Erillistä liikuntasalia käyttävät myös koulu, leikkipuisto ja taidetalo. Nuotin päivähoitoryhmien nimet ovat Pillipiiparit, Pelimannit, Soittoniekat, Posetiivarit, Rumpalit sekä Musikanter, lisäksi puolipäiväkerhot Soittorasia ja Tuulikellot. Myös päiväkoti Pukinmäki kuuluu pk Nuottiin.       Puinen Villa Björkbacka...

16 – Pukinmäen vanha kansakoulu

Valmistui vaiheittain 1952–54, suunnittelija Erik Lindroos. Uudenaikainen koulutalo merkitsi valtavaa parannusta Pukinmäen kouluoloihin. Se sisälsi kahdeksan luokkahuonetta, ruokasalin, luonnontietoluokan, käsityöluokat sekä juhlasalin ollen aikanaan Pukinmäen suurikokoisin rakennus. Talon hinnaksi tuli 100 miljoonaa markkaa, joka vastaa nykyrahassa 3,15 miljoonaa euroa. Huoliteltu opettajien sisäänkäynti pergoloineen kertoo sivistyksen arvostuksesta. Huomaa myös julkisivun ikkunoiden erkkerit kuin kantakaupungin asuinkerrostaloissa.       Vaikka oppilaita oli 240,...

3 – Madetojan palvelutalo

Valmistui 1979, laajennus 2005. Helsingin kaupungin palvelutalossa on kaksi omatoimisen palveluasumisen yksikköä, kaksi dementiaosastoa ja psykogeriatrinen ryhmäkoti, joissa yhteensä 79 asukasta. Lisäksi kotona asuvia palvelee 12-paikkainen päivätoimintayksikkö. Monet Pukinmäen yhdistykset käyttävät palvelutalon viihtyisää aulaa kokouksien ja juhlien järjestämiseen. Madetojankujan toisella puolella on Pukinmäen kerrostaloalueen aloituskortteli. Kuuden kerrostalon vuokra-asuntoyhtiö valmistui 1976. Sen julkisivujen uudistus 2001 oli merkittävä parannus Pukinmäen ulkoiseen...

19 – Pukinmäen liikuntapuisto

Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen varsinainen urheilukenttä rakennettiin kunnan toimesta 1931–33 peltoaukealle nykyisten pallokenttien vaiheille. Kenttä oli ympäröity lauta-aidalla ja koivuilla. Sen käyttäjiä olivat radanvarren asutuskeskusten Malmin, Pukinmäen ja Oulunkylän nuoret, joukossa mm. Tapio Rautavaara. Kenttä paransi merkittävästi Pukinmäen urheiluseurojen harjoitteluoloja, sillä aikaisemmin ne olivat järjestäneet harjoituksensa yleisillä hiekkateillä. Ponnistajat (1924) ja Kiri (1927) sekä myöhemmin Veto (1947) ja Viipurista sodan...

10 – Soinisen kokeilukoulu

Rakennus valmistui 1913 Mikael Soinisen (1860–1924) kodiksi. Soininen oli kasvatustieteilijä, professori, kansanedustaja, opetusministeri, kouluylihallituksen ylijohtaja ja kattavan oppivelvollisuuden toteuttaja maassamme. Hän kehitti koululaitoksen pedagogisia menetelmiä ja ehdotti radikaalisti mm. uskonnon opetuksen siirtämistä kansakoulusta pyhäkouluun. Vuonna 1912 Soininen nimitettiin koulu-uudistusta suunnittelevan komitean puheenjohtajaksi ja seuraavana vuonna hän perusti kokeilukoulun Pukinmäeltä ostamaansa Lundellin huvilaan, jossa asui itsekin 1914–18. Soinisen opetusmetodit painottavat...

25 – Pukinmäen kartano

Varhaisin maininta Pukinmäestä on vuodelta 1435, jolloin Nisse Pederson af Boxbacka sai rälssioikeuden Ruotsin valtaneuvostolta palkkiona sotapalveluksesta unionikiistojen aikaan. Myöhemmin Bockin nimellä aatelisarvo periytyi vuoteen 1710 saakka, jolloin köyhtynyt kartano joutui Helsingin meritullintarkastajan ja liikemiehen Peter Wetterin haltuun samaan tapaan kuin Herttoniemen kartano hieman aiemmin. Seuraava omistaja oli edellisen poika Abraham Wetter, Helsingin pormestari, joka ei myöskään asunut itse...

30 – Mantshurian jalopähkinä (Lisäkohteet)

Puun taimi on tuotu Terijoelta 1930-luvulla ja puu suojeltu tontin omistajien toiveesta kaivon suojelemiseksi katurakentamiselta. Entisessä Joutsimäen huonekalutehtaassa Fanny Niemelällä oli 1934 alkaen alusvaatetehdas, jonka myymälä oli Bulevardilla. Hänen puolisollaan Frans Jaakko Niemelällä puolestaan oli samassa talossa maali- ja liimatehdas. Sotien jälkeen jatkoi Veikko "Vekarias" Niemelä teknokemiallista toimintaa tuotteina mm. pesuaine Taikatippa, kessuesanssi Hinkuhaiku ja lutikanmyrkky Siitsait. Toiminta loppui olojen...

7 – Aurinkolabyrintti

Säveltäjänpuiston keskipisteenä on taidekilpailun suurella suosiolla voittanut Lauri Astalan ympäristötaideteos vuodelta 1999. Kahdeksasta eri graniittilajista muodostuvan labyrintin halkaisija on 20 metriä, keskellä aurinkokello lukuohjeineen. Taideteos on kuin seikkailukertomus, jossa oikean reitin löytäjää odottaa arvokas palkinto: tieto ajasta. Massiivinen kivikehä toimii samaan aikaan leikkipaikkana, oleskelutilana ja maamerkkinä ja kestää kovaakin käyttöä.       Vuoden 1965 asemakaavassa Säveltäjänpuiston paikalla oli viiden tien...