Kotikaupunkipolku

Puun taimi on tuotu Terijoelta 1930-luvulla ja puu suojeltu tontin omistajien toiveesta kaivon suojelemiseksi katurakentamiselta. Entisessä Joutsimäen huonekalutehtaassa Fanny Niemelällä oli 1934 alkaen alusvaatetehdas, jonka myymälä oli Bulevardilla. Hänen puolisollaan Frans Jaakko Niemelällä puolestaan oli samassa talossa maali- ja liimatehdas. Sotien jälkeen jatkoi Veikko "Vekarias" Niemelä teknokemiallista toimintaa tuotteina mm. pesuaine Taikatippa, kessuesanssi Hinkuhaiku ja lutikanmyrkky Siitsait. Toiminta loppui olojen...

Erittäin hyvin varusteltu matonpesupaikka rakennettiin 2008. Se on Helsingin ensimmäinen kuivalla maalla sijaitseva. Jatkossa uudet matonpesupaikat tehdään kaikki maalle, jotta likavedet saadaan viemäriin eivätkä vesistöön. Aiemmin myös Malmin uimarannalla ja Ryssänsillalla oli mattolaiturit. Jopa keskustasta saakka tullaan tänne mattoja pesemään.      

Pukinmäen rantapuisto on ympäri vuoden suosittu virkistysalue. Se käsittää 23 hehtaaria Vantaanjoen itärannalla ulottuen Kehä I:n alitse Käskynhaltijantien sillalle. Pohjoisosassa on Helsingin kaupungin viljelypalsta-alue, jonka 114 palstan vuokraamista hoitaa Pukinmäki-seura. Seura hoitaa myös joen toisella puolella Pakilan 134 palstan aluetta.        

Kaupunki ylläpitää uimarantaa keskellä avointa maaseutumaisemaa. Joen toisella puolella on Pakilan siirtolapuutarha, joka on jo nyt Helsingin suurin ja laajentamistakin ehdotettu. Kerhotalolla pidetään kesäsunnuntaisin kahvilaa. Sauna on puutarhayhdistyksen jäsenten käytössä. Uudelleen toimintansa aloittanut urheiluseura Kiri järjesti uimakisoja vuodesta 1949 muutamina kesinä. Vuodesta 2007 alkaen on useamman kerran nähty erikoinen kaljakellunta, johon osallistuu spontaanisti tuhansia ihmisiä.        

Boxbackan huvilayhdyskunnan peruja Savelassa oli vuonna 1940 peräti 57 yksityistä tonttia sekä kolme kaupungin omistamaa. Asukkaita palveli kolme kauppaa, kaksi parturia sekä Koskisen kahvila–konditoria, joka toimi myös valokuvaamona. Vuoden 1968 asemakaavassa esitettiin koko asutuksen siirtoa Puistolaan, jotta tulvasuojelua ja kunnallistekniikkaa ei tarvitsisi järjestää. Tästäkös savelalaiset tuohtuivat ja perustivat 1971 Savela-seuran puolustamaan aluettaan. Osuuspankin Malmin konttorin johtajan Mikko Rasinkankaan myötävaikutuksella...

Varhaisin maininta Pukinmäestä on vuodelta 1435, jolloin Nisse Pederson af Boxbacka sai rälssioikeuden Ruotsin valtaneuvostolta palkkiona sotapalveluksesta unionikiistojen aikaan. Myöhemmin Bockin nimellä aatelisarvo periytyi vuoteen 1710 saakka, jolloin köyhtynyt kartano joutui Helsingin meritullintarkastajan ja liikemiehen Peter Wetterin haltuun samaan tapaan kuin Herttoniemen kartano hieman aiemmin. Seuraava omistaja oli edellisen poika Abraham Wetter, Helsingin pormestari, joka ei myöskään asunut itse...

Boxbackan seisake korotettiin asemaksi ja sai asemarakennuksen vuonna 1910. Sen ympärillä oli rautatien merkitystä korostava asemapuisto ja vieressä Rautatiekirjakaupan kioski, nykyisen R-kioskin edeltäjä. Kielikiistojen ollessa kuumimmillaan maassamme Pukinmäen Suomalaiset -yhdistys esitti vuonna 1923 aseman suomenkieliseksi nimeksi Pukinmäkeä, mutta VR:n suunnitellessa koko aseman lakkauttamista asia ei edennyt. Niinpä yhdistys maalasi oman peltisen Pukinmäki-kyltin ja pystytti sen aseman lähelle. Vuonna 1925...

Valmistui 1980, pituus 24,2 km Keilaniemestä Itäkeskukseen. Suomen vilkkain tie: arkisin Pakilassa yli 113 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Määrän ennakoidaan nousevan jopa 150 000:een vuoteen 2030 mennessä. Kehä I yhdistää Helsingin pääsisääntuloväylät toisiinsa palvellen ennen kaikkea seudun sisäistä liikennettä. Vain muutama prosentti sitä käyttävistä ajoneuvoista on peräisin kauempaa. Kehä I on pääkaupunkiseudun työmatkaliikenteen pahin pullonkaula ja toisaalta meluntorjunta sen varsilla...

Päätös Suomen ensimmäisen henkilöliikenteelle tarkoitetun rautatien rakentamisesta Helsingistä Hämeenlinnaan tehtiin säätyvaltiopäivillä ja sen siunasi keisari Aleksanteri II vuonna 1857. Rakentaminen alkoi vuoden kuluttua sisältäen maan ensimmäiset junasillat Vantaanjoen ja Keravanjoen yli sekä mittavan ratavallin. Säännöllinen junaliikenne aloitettiin 1862 aluksi kolmesti viikossa kumpaankin suuntaan. Pian vuorot tihentyivät ja alettiin myös rakentaa yhteyttä Riihimäeltä Viipurin kautta Pietariin. Aluksi pääradan kaikki junat...

Omatoimisen palokunnan syntyyn vaikuttivat puisen huvilayhdyskunnan kasvu sekä myös pääradan höyryvetureiden antamat kipinät. VPK on samalla Pukinmäen ensimmäinen ja vanhin yhdistys, rekisteröity ruotsinkielisenä 1916. Toiminta alkoi itsenäisenä 1912 ja jo sitä ennen Malmin VPK:n osastona. Ensimmäinen kalustosuoja oli Pukinmäen kartanolla. Palokunnantalo rakennettiin 1927 vaatimattomana, laajennettiin viime sotien jälkeen nykyiselleen. Varainkeruuta varten VPK:lla oli kallion juurella oma tanssilavakin, josta tuli...