Säveltäjänpuiston keskipisteenä on taidekilpailun suurella suosiolla voittanut Lauri Astalan ympäristötaideteos vuodelta 1999. Kahdeksasta eri graniittilajista muodostuvan labyrintin halkaisija on 20 metriä, keskellä aurinkokello lukuohjeineen. Taideteos on kuin seikkailukertomus, jossa oikean reitin löytäjää odottaa arvokas palkinto: tieto ajasta. Massiivinen kivikehä toimii samaan aikaan leikkipaikkana, oleskelutilana ja maamerkkinä ja kestää kovaakin käyttöä.
Vuoden 1965 asemakaavassa Säveltäjänpuiston paikalla oli viiden tien risteys. Madetojanpolku noudattaa ensimmäisen maailmansodan aikaisen tykkitien linjaa.
Tietolaatikko: Erkki Melartin
Erkki Melartin (1875–1937) oli säveltäjä, opettaja, hallintomies, taidemaalari ja aforistikko. Hän syntyi Käkisalmella Karjalan kannaksella ja opiskeli Helsingin musiikkiopistossa, nykyisessä Sibelius-Akatemiassa, jonka rehtoriksi hänet kutsuttiin 1911. Melartinin neljännesvuosisadan mittaisella johtajakaudella opisto kehittyi nykyisenlaiseksi korkeakoulutasoiseksi konservatorioksi. Melartin kuitenkin tunnetaan ennen muuta tuotteliaana säveltäjänä, jonka tuotanto ulottuu sinfonioista kamarimusiikkiin ja lauluteoksiin, oopperoista lastenlauluihin ja jopa iskelmiin, joita hän teki salanimellä ”Eero Mela” ystävälleen ja myös Pukinmäessä asuvalle oopperalaulajalle Ture Aralle. Melartinin näytelmämusiikeista tunnetuin lienee Prinsessa Ruususen juhlamarssi.
Melartin hankki vuonna 1912 palstan Pukinmäen Erottajantieltä (nykyinen Erkki Melartinin tie) ja rakennutti huvilan 1913. Muistolaatta on kivessä Säveltäjänpolun ja Maasalonpolun risteyksessä. Pukinmäen nimistössä paljon muitakin musiikkiaiheita mukaanlukien säveltäjät Armas Maasalo ja Leevi Madetoja, jotka eivät kuitenkaan asuneet alueella.
Tietolaatikko: Kuuluisia pukinmäkeläisiä
Pukinmäessä ovat aikojen saatossa asuneet ja vaikuttaneet muiden muassa kenraali Alexander Golowin, säveltäjä Erkki Melartin, kirjailija Ester Hällström (myöh. Ståhlberg), laulaja Ture Ara, ministeri Kalle Jutila (jonka huvila Säveltie 2:ssa purettiin 1980 ja paperit levisivät ympäri mäkeä – jäljellä edelleen kiviaita ja maakellari), koulumies Arvo M. Soininen, runoilija Aale Tynni, kuumailmapalloilija Veikko Kaseva, teollisuusneuvos Kalle Weiste, professori Aarne Laitakari, von Bonsdorffin veljekset sekä viime vuosista alkaen kuvataiteilija Kimmo Pälikkö, jonka Helsinki-aiheisia töitä on esitelty näyttelyissä jo puoli vuosisataa ja niistä on painettu kymmeniä miljoonia postikortteja.
