Omatoimisen palokunnan syntyyn vaikuttivat puisen huvilayhdyskunnan kasvu sekä myös pääradan höyryvetureiden antamat kipinät. VPK on samalla Pukinmäen ensimmäinen ja vanhin yhdistys, rekisteröity ruotsinkielisenä 1916. Toiminta alkoi itsenäisenä 1912 ja jo sitä ennen Malmin VPK:n osastona. Ensimmäinen kalustosuoja oli Pukinmäen kartanolla. Palokunnantalo rakennettiin 1927 vaatimattomana, laajennettiin viime sotien jälkeen nykyiselleen.
Varainkeruuta varten VPK:lla oli kallion juurella oma tanssilavakin, josta tuli kylän keskeisin juhlapaikka. Myös suojeluskunta ja lotat järjestivät VPK-talolla tilaisuuksia ja pitivät myös ampumaharjoituksia kalliota vasten. Helsingin maalaiskunta alkoi tukea vapaapalokuntia vasta 1929 varaamalla 7 500 markkaa palosuojelutyöhön ja VPK-yhdistysten avustuksiin. Kun ammattipalokuntaa ei ollut, niin kunnan palotoimi oli yksinomaan vapaaehtoisten varassa aina 1960-luvulle saakka.
Nykyisin Pukinmäen VPK on vireä sopimuspalokunta Helsingin pelastuslaitoksen apuna. Sen hälytysosasto voitti sopimuspalokuntien toimintakilpailun Helsinki-maljan 2012 palokunnan viettäessä satavuotisjuhlavuottaan. Nuoriso-osasto ja naisosasto on perustettu uudelleen turvaten palokunnan tulevaisuutta. Pääkalustona on sammutusauto tunnuksella HS541. Vuosittain pidetään itsenäisyyspäivän lipunnosto täällä klo 9.
Kallion pohjoisreunalla on näkyvissä ensimmäisen maailmansodan Helsingin maalinnoitukseen liittyvää taisteluhautaa (ks. tietolaatikko). Jatkosodan pommitusten aikana se toimi sirpalesuojana. Kallion laella on betonisokkeli ajalta ennen vuotta 1932, mutta käyttötarkoitusta ei tiedetä.
Eskolankujan toisella puolella on yhden radanvarren monista kauppapuutarhoista vesitorni, nyttemmin muutettu asunnoksi.
