Päätös Suomen ensimmäisen henkilöliikenteelle tarkoitetun rautatien rakentamisesta Helsingistä Hämeenlinnaan tehtiin säätyvaltiopäivillä ja sen siunasi keisari Aleksanteri II vuonna 1857. Rakentaminen alkoi vuoden kuluttua sisältäen maan ensimmäiset junasillat Vantaanjoen ja Keravanjoen yli sekä mittavan ratavallin. Säännöllinen junaliikenne aloitettiin 1862 aluksi kolmesti viikossa kumpaankin suuntaan. Pian vuorot tihentyivät ja alettiin myös rakentaa yhteyttä Riihimäeltä Viipurin kautta Pietariin.

Aluksi pääradan kaikki junat olivat kaukojunia, joilla lähiliikenteen hoitaminen oli hankalaa. Ensimmäiset paikallisjunaveturit hankittiin Sveitsistä kesäkaudelle 1886. Samana vuonna Boxsbackan kartanon omistaja Hjalmar von Bonsdorff järjesti Pukinmäkeen oman rautatieseisakkeen. Toinen raide rakennettiin 1899. Sillä pärjättiin pitkään, sillä kolmas raide pelkästään lähijunien käyttöön valmistui vasta 1972 ja neljäs 1996, jolloin lähiliikenne saatiin kokonaan pois kaukoliikenteen jaloista. Samalla uusittiin laiturit ja Pukinmäen asema sai aaltomaisen katoksen, joka oli lama-aikana poikkeuksellista wow-arkkitehtuuria ja edelleenkin Pukinmäen tunnetuin maamerkki. Pukinmäestä ajetaan nykyään arkisin x lähijunavuoroa vuorokaudessa.

     puksuassa

Liikennevirasto     

VR

 

 

 

Pukinmäen asema,
kuvaaja: Henri Block