Helsingin maalaiskunnan ensimmäinen varsinainen urheilukenttä rakennettiin kunnan toimesta 1931–33 peltoaukealle nykyisten pallokenttien vaiheille. Kenttä oli ympäröity lauta-aidalla ja koivuilla. Sen käyttäjiä olivat radanvarren asutuskeskusten Malmin, Pukinmäen ja Oulunkylän nuoret, joukossa mm. Tapio Rautavaara. Kenttä paransi merkittävästi Pukinmäen urheiluseurojen harjoitteluoloja, sillä aikaisemmin ne olivat järjestäneet harjoituksensa yleisillä hiekkateillä. Ponnistajat (1924) ja Kiri (1927) sekä myöhemmin Veto (1947) ja Viipurista sodan aikana evakuoitu jalkapalloseura PK-35, jonka edustusjoukkue pelasi täällä mestaruussarjan kotiottelunsa vuoteen 2008 saakka. Ensimmäinen urheiluseura oli kuitenkin Naisvoimistelijat (1921).

Sotien jälkeen Kiri ja Veto huolehtivat talvisin kentän jäädyttämisestä ja järjestivät suosittuja rusettiluisteluja äänilevyjen säestämänä.

Uusi yleisurheilukenttä rakennettiin vanhan kentän pohjoispuolelle 1990. Vanhan kentän paikalla on nyt pienempiä kenttiä. Lajivalikoimaan kuuluvat jalkapallo, yleisurheilu, tennis, luistelu, jääkiekko ja kaukalopallo. Puiston yleisöennätys 3 735 katsojaa on vuodelta 1998 PK-35:n kotiottelusta HJK:ta vastaan. Kenttien lisäksi löytyy liikuntaleikkipaikka koulun vierestä sekä lähiliikuntapaikka uusine parkour-telineineen. Kokonaisuuden täydentää "country club" puiston pohjoispuolella. Sen viereen on ehdotettu lisärakentamista kerros- ja pientaloina. Pukinmäenkaaren varressa on suojana täyttömaakumpareet. Katuojassa kasvaa runsaasti uhanalaista ojatädykettä.

 

  Havainnekuva

 Historiaa