Valmistui 1979, laajennus 2005. Helsingin kaupungin palvelutalossa on kaksi omatoimisen palveluasumisen yksikköä, kaksi dementiaosastoa ja psykogeriatrinen ryhmäkoti, joissa yhteensä 79 asukasta. Lisäksi kotona asuvia palvelee 12-paikkainen päivätoimintayksikkö. Monet Pukinmäen yhdistykset käyttävät palvelutalon viihtyisää aulaa kokouksien ja juhlien järjestämiseen.

Madetojankujan toisella puolella on Pukinmäen kerrostaloalueen aloituskortteli. Kuuden kerrostalon vuokra-asuntoyhtiö valmistui 1976. Sen julkisivujen uudistus 2001 oli merkittävä parannus Pukinmäen ulkoiseen kuvaan ja toimi alkusoittona keskustan kohentamiselle.

 

Tietolaatikko: Aluerakentaminen

Säterintien ja Eskolantien varressa on muutama kortteli tiivistä betonikaupunkia, jota halkovat suorat kävelytiet. Vuoden 1972 asemakaavan mukaan Pukinmäkeen piti asettua 10 000 asukasta, kun kaavaa laadittaessa asukkaita oli 2 000. Taustalla vaikutti suuren maaltapaon sanelema idea: rakennetaan nopeasti taloja, jotka voitaisiin vaikka purkaa, kun ihmiset vaurastuvat ja muuttavat omistusasuntoihin. Pukinmäessä rakentajina toimivat mm. Mauri Räty Oy, Rakennusliike Groth ja Salpa Oy.

Edes maan suurin kaupunki Helsinki ei ollut valmistautunut näin nopeaan kasvuun. Toisaalta rakennusteollisuus oli juuri oppinut tuottamaan betonielementtejä liukuhihnalla. Aluerakentaminen ratkaisi yhtälön: maanhankinta, suunnittelu, rakentaminen ja asuntosäästäminen niputettiin yhteen kuntien päätöksenteon ohi. Valtion ohjauksessa haettiin asuntotuotantoon tehokkuutta. Myös arkkitehtuurissa arvot olivat vastakkaiset 1950-luvun suunnittelulle. Nosturiradan ekonomia määräsi korttelien muodon.

Muutto uusiin kerrostaloihin merkitsi monelle huomattavaa asumistason nousua. Juokseva vesi, nykyaikainen keittiö ja sisävessa tulivat nyt koko kansan saataville. Aluksi ihmiset olivatkin tyytyväisiä, mutta pian alkoivat ongelmat. Esikaupunkielämä ei sopinut kaikille, eikä betoni kestänyt ikuisesti, hyvä jos 10 vuotta.

Aluerakentamisen kulta-aikaa oli 1960–70-luvun vaihde. Sen jälkeen rakentaminen on painottunut pienempiin hankkeisiin. Vanhat lähiöt on korjattu 1990-luvulta alkaen mittavissa lähiöprojekteissa. Suomessa on kaikkiaan noin 300 lähiötä, joissa asuu miljoona ihmistä. Ensimmäinen lähiöissä syntynyt sukupolvi on aikuistuttuaan jopa alkanut hakeutua takaisin kotiseudulleen.